Sedun itsenäisyyspäivän kasvisvoittoinen juhlalounas opiskelijatoteutuksena

Nuhevima-projektin viimeisen syksyn tuotekehitystyöpajoille ei olisi varmaan voinut hienompaa
päätöstä saada, kuin Suomen 100-vuotisen itsenäisyyden juhlalounas. Koulutuskeskus Sedussa toteutettiin perjantaina 1.12.2017 Törnäväntien ja Kirkkokadun toimipisteissä opiskelijoiden suunnittelema ja osin toteuttama kolmen ruokalajin lounas.

Syksyn aikana logistiikan ja ammattiopintoihin valmentavan VALMA-ryhmän opiskelijat testasivat ja kokeilivat erilaisia kasvisvoittoisia ruokia Suomen itsenäisyyteen ja pohjalaisuuteen sopien ja horaca-linjan kolmannen vuoden opiskelijat muokkasivat erilaisista elementeistä juhlalounaan menun.

Kolmannen vuoden kokki-opiskelijat perehtyivät myös molekyylikokkauksen saloihin ja harjoittelivat porkkakaviaarin tekoa Anu Hopian opastuksella marraskuun lopulla. Porkkanakaviaarit päätyivät savuporoleipästen koristeeksi juhlalounaalle.

Itsenäisyyspäivän menu
Punajuurisosekeitto
ruisleipänen savuporomoussella ja porkkanakaviaaria

Possun kassleria, luumukastiketta
perunasose, uunijuureksia
kotijuustosalaatti ja tuoresalaatti

Palsternakkamousse, mustikkakastike
mustikkaa ja kauramurua

Kahvia ja suklaata


Näissä tunnelmissa on hieno päättää kolmivuotinen kehittämishanke ja työstää yhteenvetoa eri menekinedistämisen menetelmistä jatkoa varten.

Oikein hyvää itsenäisyyspäivää kaikille!



 

Sirkkaisia salaatteja vai perinteisiä pöperöitä?

Eurajoen lukion ensimmäisen vuoden opiskelijaryhmä ei päästänyt riemunkiljahduksia, mutta eivät myöskään inhonneet, kun Turun yliopiston Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksen

Sari Puputti paljasti tuomansa erikoistuotteen maisteluun: kotimaisia kuivattuja kotisirkkoja! Lyhyen keskustelun jälkeen ilmeni, että olipa ryhmästä muutama jo sirkkoja tai muita ötököitä maistellutkin ulkomaanmatkoilla.

Syksyn Nuhevima-työpajojen teema Eurajoella ei suinkaan kuitenkaan ollut nousussa oleva ötökkäruoka, vaan erilaiset kasvikset - ja kaikilla aisteilla havannoituna.

4.10.2017 ensimmäisessä tapaamisessa tutustuimme kuitenkin ensin ruokalähtöisten esimerkkien avulla kaikkiin aisteihimme ja perusmakuihin. Aistien saloihin perehdytti professori Mari Sandell, joka pisti varmasti monen opiskelijan aamu-uniset makuhermot koetukselle maistattamalla makuliuoksia aina makeasta karvaaseen ja suolaisesta happamaan, sekä näiden erilaisilla yhdistelmillä. Vai miltä kuulostaa oliivi hunajalla höystettynä? Tai miten kuvailisit umamia?

Työtä jatkettiin parin päivän kuluttua tästä konkreettisella salaattipajalla, jossa valmistettiin toiveiden mukainen salaattiannos tarjolla olevista raaka-aineista. Samalla juteltiin erilaisista valinnoista ja salaatin koostamisesta, raaka-aineiden käsittelystä, muodoista, väreistä.. mitä moninaisimpia ulottuvuuksia salaatit sitten mieleen herättikään.

Erilaisia salaatteja muotoutui niin monta kuin oli opiskelijoitakin: pieniä hedelmäisiä annoksia, lounassalaatteja runsain höystein tai simppeleitä sormisyötäviä - kaikki oman maun mukaan. Ja päätyi niitä sirkkojakin maisteltavaksi muutamien kokeilunhaluisten lautasille!

Nuorille tietoa koulujen ruokahävikistä

Nuhevima-projektissa yhtenä tärkeänä tehtävänä on ollut myös lisätä nuorten tietoutta ruokahävikistä ja kasvattaa ruoan arvostusta. Siitä, miten ihan omilla arjen valinnoilla tai kulutustottumuksilla voi helposti vähentää biojätteisiin päätyvän ruoan määrää.

Projektimme kyselyihin vastanneilla nuorilla tietoisuus ruokahävikistä on kuitenkin hyvällä tasolla. Vain 10% vastaajista ei tiedä mitä ruokahävikillä tarkoitetaan (tilanne vuodelta 2016)  ja runsaasti tietoa ruokahävikistä saaneita on lähes viidennes nuorista. Tieto asiasta kulkee nuorille tällä hetkellä parhaiten koulun oppitunnilla, sekä television ja sosiaalisen median/internetin välityksellä.

Helsingin Sanomat kirjoittaa 3.11.2017 jutussaan samasta aiheesta: Yli miljoona annosta kouluruokaa lentää vuodessa roskiin pääkaupunkiseudulla. Jutun mukaan suurin haaste on saada nuoret ruokalaan ja syömään lounasta. Suurin syy on asenteissa ja suhtautumisessa kouluruokaan. Näin jo valmistettua ruokaa päätyy roskiin, kun opiskelijat eivät tule sitä edes syömään.

Nuoret syövät kouluruokaa, jos laatu vastaa odotuksia. Lähes puolet NuHeViMa-projektissa mukana olevista nuorista kertoo jättävänsä ruokaa harvemmin kuin kerran viikossa. Yleisin syy, miksi ruokaa kuitenkin jätetään, on se, että maku tai laatu eivät vastaa odotuksia. Noin 30% vastaajista myöntää kuitenkin sen, että syy ruoan jättämiseen on itsessä: tuli otettua liikaa ruokaa lautaselle. Herää kuitenkin kysymys, onko esimerkiksi kouluruokailussa kasvisten laatu ja monipuolisuus kohdallaan, koska yleisin syy ruoan jättämiselle on se, että maku tai laatu eivät vastaa odotuksia.

Miten teidän koulussa on informoitu nuoria ruokahävikin määrästä ja siihen kuluvasta rahasta? Näkyykö biojätteisiin päätyvän ruoan osuus millään tavalla nuorille? Lisääkö tieto tuskaa vai ymmärrystä nuorten keskuudessa ja muuttaako se käyttäytymistä, siinäpä hyviä pohdintoja jokaiselle koululle.

Nuheviman seurantakyselyyn on vastannut vuosien 2015-2017 aikana jo yli 300 ammattiopistojen tai lukion opiskelijaa Seinäjoella, Turussa, Eurajoella ja Kajaanissa. Projektin seurannan tarkempia tuloksia saadaan loppuvuodesta 2017.

Onnellisilla porkkanoilla onnellisia ihmisiä

Voivatko kasvikset tuottaa muutakin hyvää kuin maistuvan aterian? Tutkimusten mukaan kyllä. Tämä ja monta muutakin mielenkiintoista faktaa kasvisten terveys- ja ympäristövaikutuksista saatiin Nuhevima-projektin ruoka-aiheisella luennolla Kainuun ammattiopistolla 28.9.2017. Luennon piti Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Raija Tahvonen.

Luento oli osa kolmivuotisen, nuorille suunnatun kasvisten menekinedistämisprojektin toimenpiteitä. Kainuun ammattiopisto on ollut mukana projektissa alusta asti, vuodesta 2015 ja projektin aikana on mm. kehitetty uusia kasvisvoittoisia annoksia Mamselli Vimpelin ruokalistalle, sekä tutustuttu aistilähtöisesti ruokaan.

Kasvisten sisältämistä mikrobeista puhutaan nyt paljon. Useissa tutkimuksissa on jo todettu kasvisten monipuolisista terveysvaikutuksista ja myös kasvisten käytön ja viljelyn lisäämisen positiivisia ympäristövaikutuksia.  Nyt on myös todennettu, että monipuolinen ja runsas kasvisten syönti lievittää masennusta ja ahdistusoireita.  Vaihdetaanko siis mieluummin pillerit vaikkapa porkkanoihin?

Kasviksissa on muutakin terveellistä kuin vitamiinit, kivennäisaineet ja kuidut. Kasveilla on todettu olevan myös samantyyppinen hormonijärjestelmä ja mikrobisto kuin eläimillä ja ihmisillä, ja ne säätelevät kasvin toimintaa. Kasvin hormonit ja bioaktiiviset yhdisteet  näyttävät vaikuttavan myös ihmiseen - joko suoraan tai aktivoimalla suoliston omaa mikrobistoa.  Erityisesti on löydetty mielialaa parantavia yhdisteitä. Tämä herättää myös pohdinnan kasvisten viljelyolosuhteiden merkityksestä: onko luomuporkkana mikrobeiltaan parempi kuin teholannoitettu porkkana ja miten se vaikuttaa meihin ihmisiin? Tästä lienee hyvä jatkaa tutkimuksia ja vähintäänkin kuulostella omakohtaisia kokemuksia!

Puutarhassa möyrijöille on myös oma etunsa: maasta voi saada iholleen mikrobeja, jotka edistävät serotoniinin – eli ns. onnellisuushormonin tuotantoa. Taisivat siis muinaiset kiinalaiset olla oikeassa siinä, että mikään ei ole niin tärkeää kuin puutarhanhoito. Eikä sekään ei kovin tärkeää…

Maistuvaa, värikästä syksyä ja nauttikaa satokauden antimista!

Ruokatoiveet kuuluviin kouluissa

Miten teidän koulussa kysellään opiskelijoiden mieltymyksistä kouluruoan suhteen? Järjestetäänkö mieliruokaviikkoja, toimiiko ruokaraati?

Helsingin Sanomat kertoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kouluruokakyselystä (HS 25.9.2017) mielenkiintoisia faktoja: yli 23% lukio-opiskelijoista (1. ja 2. vuoden opiskelijat) ja lähes 27% ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoista ei syö koululounasta päivittäin.  Positiivista kuitenkin on, että määrä on vähentynyt vuosien saatossa (2011-2017 tarkastelujaksolla).

Lehti oli seurannut Espoolaisen koulun ruokaviikkoa ja hävikkiin päätyneestä ruoasta yli 90% oli tarjoiluastioihin jäänyttä ruokaa. Suuri tekijä ruokahävikin vähentämisessä on siis myös se, että opiskelijat tulevat syömään ruokalaan, ruoka tarjoillaan sopivaan aikaan (kiireettä) ja ruoka on myös nuorille maistuvaa ja laadukasta. Opetushallituksen kouluruokafoorumun visiossa kaikki syövät vuonna 2020 (HS 25.9.2017), joten toimenpiteitä ja hyvin alkanutta kehitystyötä kouluruoan suhteen on kuitenkin hyvä jatkaa.

Aina ruokalajeja ei poisteta suoraan listalta, vaan niihin tehdään muutoksia palautteen perusteella, kuten Tampereella:

"Huonosti menevät ruokalajit ovat usein sellaisia, että ne jakavat mielipiteitä, kuten maksalaatikko, hernekeitto ja mustamakkara. Meillä ruokalajeja ei ole juurikaan poistettu listalta, vaan niitä on kehitetty palautteen perusteella, esimerkiksi kasvisruokiin on haettu enemmän makua”, kertoo Tampereen kaupungin tuotekehitysvastaava Maiju Suvanto." (HS 25.9.2017)

Nuhevima-projektissa pyritään myös monin eri tavoin kuuntelemaan nuorten mieltymyksiä ja toiveita ruoan suhteen - ei ainoastaan pohtimaan kasvisten osuutta ja tarjoilumuotoa kouluruokailun osana. Viimeisen toimintavuoden syksyn lopulla saamme kattavan katsauksen kolmen vuoden ajan tehdyistä seurantakyselyistä, johon on vastannut kaikki projektiin osallistuneet nuoret eri puolilta Suomea.

Alustavissa tuloksissa kuitenkin on jo selkeästi nähtävissä se, että kasvikset eivät erityisesti maistu n. 17-vuotiaille opiskelijoille, sillä kysyttäessä ennen toimenpiteitä noin puolet vastanneista söi ainoastaan 1-2 annosta kasviksia päivässä, vaikka suositus on vähintään 5 annosta. Projektin aikana työpajoissa on kuitenkin saatu loihdittua maistuvia annoksia esimerkiksi kesäkurpitsasta, bataatista tai uusia kasviproteiinivalmisteita yhdistelemällä lempiruokiin kuten tortilloihin.

Lisää uusimman kouluterveyskyselyn tuloksista voi lukea THL:n sivuilta.

Viikko ruokahävikkiä vastaan

Syksyn tullen vietetään aina valtakunnallista Hävikkiviikkoa. Tänä vuonna viikko on juuri käynnissä 11.-17.9.

Nuhevima-projektissa keskustellaan nuorten kanssa myös ruokahävikistä ja tietoa tulee niin ravitsemusluennolla kuin työpajojen yhteydessä.

Mediassa on tällä viikolla ollut useita juttuja koulujen keinoista vähentää lounaruokalassa syntyvää ruokahävikkiä. Esimerkiksi Riihimäen Eteläisen koulun toimista löytyy YLEn juttua täältä. (YLE 12.9.2017)  .
Siellä on havaittu sama asia kuin lukuisissa nuorten kanssa käydyissä keskusteluissa projektin työpajoissa:

"– Salaattiaineksia ei kannata sekoittaa. Kun jokainen aines laitetaan omaan astiaan, niin kokonaismenekki on parempi ja hävikki pienempi." (YLE 12.9.2017)

Seurataanko teidän oppilaitoksessa tai kotikeittiössä ruokahävikin määrää? Täytyykö biojäteastia liiankin ripeästi?  Minkälaiset niksit ovat tehonneet ja mikä taasen ei toimi? Kerro ja vinkkaa ihmeessä hyvät jutut eteenpäin!

Voit lukea ruokahävikistä ja Hävikkiviikon kampanjasta lisää www.havikkiviikko.fi .

Syksyn satokausi alkaa myös Nuhevimassa

Projektin viimeisen toimintavuoden syksy alkaa tuttuun tapaan sorvatessa työpajojen aikatauluja yhteistyöoppilaitosten kanssa. Turussa ammatti-instituutin osalta projektityö päättyi jo keväällä, mutta Seinäjoella Koulutuskeskus Sedussa valmistaudutaan laajimpaan testattavaan menetelmään eli tuotekehitykseen peräti kolmen eri opiskelijaryhmän voimin.

Sedussa työn ovat jo käynnistäneen Logistiikan ensimmäisen vuoden opiskelijat pohtimalla omia
mieliruokia ja myös niitä vähemmän tykättyjä ruokia. Puhuimme aloitustapaamisessa myös minkälaisia ruokia heidän mielestään Suomen itsenäisyyden 100v -juhlalounaalla koulussa tulisi syödä - se menu kun on syksyn tuotekehityksen kohteena! 1.12. Seinäjoella päästään siis nauttimaan juhlalounaasta, jota opiskelijat ovat itse olleet mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa. Logistiikan ryhmän lisäksi tuotekehitystyöpajoihin osallistuu VALMA -ryhmän opiskelijoita ja toteutuksesta joulukuussa tulee omalta osaltaan vastaamaan Horaca-opiskelijat, jotka ovat olleet mukana projektissa koko kolmen vuoden ajan.

Kajaanissa tänä syksynä kuunnellaan LUKEn Raija Tahvosen ravitsemusluento ja Eurajoella päästään tutustumaan omiin aisteihin ruokalähtöisten esimerkkien avulla, sekä luomaan kaikkia omia aisteja miellyttävä salaattiannos.

Syksyn aikana saadaan siis jälleen hieno katsaus nuorten, eri alojen opiskelijoiden makumieltymyksiin eri puolilta Suomea. Loppusyksystä vuorossa on koko projektin annin tutkailu ja tulosten yhteenveto. Siihen saakka kuitenkin reissataan ja tehdään töitä yhdessä hyvien makujen parissa!

Kouluhedelmäjärjestelmä voimaan 1.8.2017

Kotimaiset kasvikset ovat juuri nyt parhaimmillaan, joten samalla on hyvä päivittää hyviä uutisia niiden osalta myös koulumaailmaan. 

Euroopan unionin koulumaitojärjestelmä ja kouluhedelmäjärjestelmä yhdistyvät 1.8.2017 alkaen koulujakelujärjestelmäksi. Tähän liittyen nykyiseen koulumaitojärjestelmään tulee muutoksia ja myös kouluhedelmäjärjestelmä tulee käyttöön Suomessa. Kouluhedelmäjärjestelmän tukikelpoisia tuotteita ovat herne, kurkku, lanttu, porkkana, tomaatti, herukat, mansikka, mustikka, puolukka ja omena sekä näiden luomuversiot. Tukea maksetaan peruskouluissa oleville lapsille 1.8.–30.9.2017 aikana 10 perättäisen päivän ajanjakson aikana toimitetuille tuotteille.

Lisätietoa asiasta MMM:n tiedotteessa.
(Lähde: Maaseutuvirasto)

NuHeViMa -projekti alkaa olla myös loppusuorallaan ja tuloksia kootaan yhteen tämän vuoden loppuun mennessä. Syksyllä on vielä edessä kolmessa oppilaitoksessa erilaisia työpajoja: Seinäjoella tuotekehitystä Itsenäisyyspäivä-lounaan merkeissä, Eurajoella aistilähtöisiä salaattityöpajoja ja Kajaanissa on luvassa rautaisannos tietoutta luennolla.

Oikein maistuvaa syyskauden alkua!

Kasvisvoittoiset ruoat saivat potkua datanomien käsittelyssä

”No huh huh, vähänkö tulista!” 

 Uskoisitteko, että itsetehty kasvissosekeitto tai ratatouille eli ranskalainen kasvispata saavat datanomiopiskelijat haukkomaan henkeä – joko ihastuksesta tai poltteesta? 

Nuheviman työpajoissa Turun ammatti-instituutissa on päästy jo siihen vaiheeseen, että maku- ja rakennepaletit kehitettävien annosten suhteen alkavat muotoutua. 

Työpajan teoriaosuudessa ennen vappua käsiteltiin kypsennyksen vaikutusta kasviksissa olevaan veteen, eli miten porkkanasta tulee välillä niin lötkö ja mitä eroa on kasvi- ja lihasolulla. Hopian Anun tiiviin tietopaketin jälkeen olikin koeponnistuksen vuoro erilaisten ratatouille-versioiden kanssa.  

Välipalaksi maisteltiin kuivattua porkkanaa ja palsternakkaa, jotka ensihämmästelyjen jälkeen tekivät hyvin kauppansa.. vähän kuin salaa..


Kehittelyssä oleva Härkis-tortilla sai jo sen verran kannatusta edellisellä kerralla, että päätyi koulun ruokalistalle jo etunojassa! Vappulounaalla Kellonsoittajankadun toimipisteessä kasvisruokailijat pääsevät jo testaamaan makukokonaisuutta ja ryhmä odotteleenkin herkällä korvalla palautetta!

 

Iloista ja maukasta Vappua!

Sopan salaisuudet ja muuta kasvisvoittoista ruokaa

Nuheviman tuotekehityksessä Turussa päästiin mukavasti liikkelle, kun työpajan aluksi selvitettiin kasvissosekeiton salaisuuksia syömällä.

Kasvissosekeitto tuntuu olevan useassa koulussa nuorten "ei niin suosittujen ruokien" listalla. Päätimme Hopian Anun kanssa tarttua entistä hanakammin haasteeseen ja pureutua siihen, miksi keitto ei maistu nuorille.

Teimme Turun ammatti-instituutin keittiöpalvelupäällikkö Sari Salmio-Nurmisen avustuksella etukäteen valmiiksi sosekeiton porkkanasta, bataatista ja perunasta maisteltavaksi työpajan kärkeen. Pidimme rakenteen ja mausteet tarkoituksella hyvin yksinkertaisina, jotta pääsisimme sosekeiton perusolemukseen ja mahdollisiin kehittämisideoihin hyvin kiinni.

Opiskelijat maistelivat, haistelivat, arvioivat väriä ja rakennetta sekä suutuntumaa keitosta. Makua kaivattiin lisää ja työpajan aikana kolme jäseninen ryhmä perehtyikin maustehyllyn valikoimaan ja testaili erilaisia makuyhdistelmiä. Kaikille lopulta pääsi kokeiltavaksi chili-ruohosipuli-tilli -kombinaatio niin vahvana kuin laimeampana versiona.  Seuraavassa työpajassa testaillaan vielä lisää vaihtoehtoja ja perehdytään paremmin maustamiseen ja mittaamiseen.

Ensimmäisessä työpajassa käynnisteltiin omien toiveiden mukaisesti valmistettuja ruokia ensimmäisen tapaamiskerran mieliruokien ja ei-niin-mieluisten ruokin pohjalta. Yhdessä keittiöpalveluiden kanssa kehittelyyn päätyivät tortillat ja ratatouille kasvissosekeiton lisäksi.

Pienissä tiimeissä testattiin miten nyhtökaura ja Härkis toimivat erimuotoisten tortilla-annosten teossa,  sekä kuinka erilailla ja erilaisista raaka-ainekokonaisuuksista ratatouille voidaankaan koota. Kauan ei opetuskeittiössä hiljaista hetkeä ollut, kun koko ryhmä pääsi toteuttamaan kasvisvalikoimasta omia annoksiaan. Työpajan päätteeksi hyväksyviä nyökkäyksiä sai erityisesti Härkis-tortillat, jotka saattavat päätyä koulun ruokalistalle jo vappuviikon ruoaksi!

Seuraava työpaja huhtikuun lopussa jatkaa hyvin alkaneella linjalla ja pohdimme tarkemmin mm. veden käyttäytymistä kasviksissa kypsennyksen aikana ja testailemme lisää ratatouillen erilaisia kokonaisuuksia lämpimiksi kasvislisäkkeiksi eri ruoille.