29.2.2016

Porkkana ja kurkku suosikkivihannesten kärkisijoilla – rohkeutta ja monipuolisuutta ruokavalintoihin kaivataan

Vielä eivät ole bataatit, mustajuuret ja maa-artisokat päätyneet n. 16-vuotiaiden nuorten suosikkivihannesten listalle, vaikka kyseisten kasvisten menekki on noussut hurjasti satokausivihannesten tehostuneen markkinoinnin myötä.  Tutut peruskasvikset kurkku, porkkana, peruna, tomaatti ja paprika pitävät selkeästi viiden kärkeä hallussaan syksyllä 2015 tehdyn ensimmäisen selvityksen mukaan.
 
Kysyimme Nuhevima-projektissa neljän koulun ja paikkakunnan ammattiopistoissa ja lukiossa opiskelevilta nuorilta heidän kasvisten käytön tottumuksistaan ja mieluisimmista hedelmistä, vihanneksista ja marjoista.  Alustavissa tuloksissa kolmivuotisen seurannan käynnistyessä näkyy nuorten varsin perinteiset makutottumukset, jotka viittaavat myös heille tarjotun (koulu)ruoan sisältöön ja perinteisiin. Syksyn erilaisissa työpajoissa kuitenkin makupalettiin pääsivät niin eksoottisempi wasabirucola ja härkäpapurouhe kuin lempeämmät bataattisosekeitto tai kesäkurpitsa. 

Eniten mainintoja mieluisimmista marjoista saivat mansikka ja mustikka; hedelmissä kärkikamppailua käytiin omenan ja banaanin kesken. Mitään suuria yllätyksiä ei löytynyt myöskään kasviksissa, mitä opiskelijat haluaisivat tulevaisuudessa maistaa: avokado, karambola, munakoiso ja retiisi löytyvät Suomessa lähes jokaisen ruokakaupan vihannesosastolta. 

Kaivataanko siis rohkeutta monipuolisemman kasvistenkäytön lisäämiseen kouluruokailussa tai nuorten vanhempien kauppalistan laadinnassa? Kyselyn mukaan nuoret eivät vierasta uutuustuotteita tai makuja enempää kuin suomalaiset keskimäärin, mutta eivät suhtaudu niihin silti erityisen myönteisesti, kuten kolmannes väestöstä yleensä. Asenteen tutkimiseen käytettiin neofobia-mittaria, jonka mukaan alle 25% vastaajista oli luokiteltavissa haluttomiksi kokeilla ja syödä uusia ruokia tai välttelevät niitä. Uutuuksia vieroksuvia tai niihin neutraalisti suhtautuvia on yleensä n. 40% väestöstä. 

Kasvisten syönnin määrää tulisi nuorten vielä huimasti parantaa: ensimmäiseen kyselyyn vastanneista 115 opiskelijasta noin puolet söi vain 1-2 annosta kasviksia päivässä, vaikka suositus on 5 annosta. 

Nuhevima-projektissa kehitetään ja testataan vuosien 2015-2017 aikana kolmea eri kasvisten menekinedistämismenetelmää toisella asteella opiskelevien nuorten keskuudessa Turussa, Seinäjoella, Eurajoella ja Kajaanissa. Projektin koordinoinnista vastaa Turun yliopiston Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus ja sitä rahoittaa Maa- ja metsätalousministeriön Ruokaketju-hankkeet. nuhevima.blogspot.fi, #nuhevima

Lisätietoja:
Projektipäällikkö Susanna Ihanus
susanna.ihanus@utu.fi
p. 050 464 0949